hyotykasviyhdistys_sipulikuva

TALVIVALKOSIPULI

Mikä on talvivalkosipuli?

Talvivalkosipuleiksi kutsutaan valkosipulin kantoja, jotka hyötyvät syysistutuksesta. Niiden kynnet istutetaan syksyllä hyvissä ajoin ennen maan jäätymistä. Näin sipuli saa luonnollisen kylmäkäsittelyn.

Suurin osa  talvivalkosipuleista on isokyntisiä ja vahva-aromisia. Ne kasvattavat jäykän kukkavarren, jonka latvaan kehittyy itusilmuja. Itusilmut neuvotaan poistamaan, jotta sipuli kasvaa suureksi. Itusilmuista saa suuren määrän lisäysaineistoa.

Kannat ja lajikkeet

Valkosipulikantojen ja lajikkeiden erot ilmenevät lähinnä kynsien koon, määrän ja kuoren värin perusteella.

Suosittu lajike on ’Aleksandra’, joka tuotiin Pietarista Suomeen noin sata vuotta sitten. Myös liettualaisen Ziemiai-lajiketta on kasvatettu pitkään Virossa. Niin sanottu virolainen kanta on kolmen venäläisen lajikkeen sekoitus. Näiden kolmen lajikkeen ja kannan viljelystä on saatu hyviä kokemuksia.

Kasvatus

Valkosipuli vaatii paljon ravinteita ja pitkän kasvuajan. Aurinkoinen, lämmin ja tuulinen kasvupaikka on eduksi. Parhaat maalajit ovat runsasmultaiset kivennäismaat, joiden pH on 6–7.

Maa tulee muokata syvältä ja kuohkeuttaa hyvin. Valkosipulille suositellaan neljän vuoden viljelykiertoa eli samaan paikkaan istutetaan sipulikasveja vain joka neljäs vuosi

Lannoitus

Voimakas lannoitus on välttämätöntä, jotta sipulit kasvavat muhkeiksi. Lannoitteeksi sopivat esimerkiksi kompostoitu, turpeella kuivitettu hevosenlanta, rakeinen kananlanta ja ruohosilppu.

Lannoite annetaan jaettuna eli useaan eri otteeseen. Istutuksen yhteydessä lannoitetta lisätään istutusvakoon. Toinen lannoituskerta koittaa keväällä ja kolmas kesäkuun puolivälissä.

Lisäksi keväällä kannattaa levittää noin kymmenen sentin kerros ruohokatetta viherlannoitukseksi.

Puun tuhka nostaa maan pH:ta ja sisältää magnesiumia ja fosforia, kaliumia ja arvokkaita hivenaineita. Tuhka auttaa myös sipulikärpäsen torjunnassa.

Jakaminen

Poista sipulin päällimmäiset kuorikerrokset 1–2 viikkoa ennen  jakamista kynsiin. Älä poista sisintä kuorikerrosta. Kuorimisella pyritään estämään sienitautien pääsy juuriaiheesta kynnen sisälle.

Käsittele kynsiä hellavaraisesti, kun jaottelet sipulit.  Talvivalkosipulin kynsien on hyvä painaa noin 9 grammaa. Jätä pienimmät kynnet istuttamatta.

Muut käsittelyt

Valkosipulit voi lämpökäsitellä noin tunnin 40-asteisessa vedessä tai vuorokauden 40 asteen lämpötilassa. Käsittelyllä torjutaan naattihometta.

Istutusaika

Liian aikaista istutusta on varottava. Tarkoituksena on ainoastaan sipulin kynsien juurtuminen. Pohjois-Suomessa istutuksen voi aloittaa syyskuun lopulla, Etelä-Suomessa lokakuun puolivälistä alkaen. Sääennusteita kannattaa seurata. Jos istuttaminen on viivästyy, olki- tai lehtikate antaa lisäaikaa juurtumiselle.

Penkin kunnostus ja istutus

Syksyllä istutettavat kannat istutetaan noin 5-7 cm:n syvyyteen. Jotkut noudattavat seuraavaa ohjetta: kynnen päällä pitää olla maata sen korkeuden verran. Tärkeintä istutuksessa on kuitenkin se, että kynsi saa kosketuksen kosteaan maahan juurtumisen varmistamiseksi. Liian syvä istutus pienentää sipulin kokoa, kun keväällä taimettuminen ja kasvuun lähtö viivästyvät.
On huomioitava, että kynsi tulee maahan kantapuoli alaspäin.
Tautiriskin pienentämiseksi suositellaan istutusta 10 cm välein ja 35-50 cm rivivälein.
Myös hoitotoimenpiteiden suorittaminen on helpompaa, kun käytetään harvaa istutusta.
Parhaiten penkiksi käy noin 15 cm korkea kohopenkki, joka voi olla perunapenkin kaltainen, kapeahko yksirivipenkki tai sitten reilun metrin levyinen, johon kynsiä laitetaan kolmeen riviin.
Penkki katetaan istutuksen jälkeen reilun 10 cm:n olki- tai koivunlehtikatteella.

Kastelu

Jos kasvuaikana on sateetonta, kastelu on erittäin tärkeätä. Kuivassa maassa sipulien koko jää pieneksi. Poutakausina kastellaan kerran viikossa, mutta kunnolla eli 20-30 litraa neliölle. Jos vettä lirutellaan vähän kerrallaan päivittäin ja varsinkin, kun kastelu aloitetaan varhain keväällä, juuristo jää pintaan eikä hakeudu syvälle hakemaan kosteutta. Näin kasvi tulee riippuvaiseksi jatkuvasta kastelusta. Vähäinenkin kuivuus saa valkosipulin kärsimään.

KORJUU JA SÄILYTYS

Kun talvivalkosipulin alimmat lehdet kellastuvat, on korjuun aika. Liian pitkään noston viivästyminen saa kynnet irtoamaan toisistaan. Se ei kuitenkaan haittaa käyttöä.
Nosto on hyvä tehdä aurinkoisena päivänä joko talikolla tai lapiolla.
Mullan juurista voi huuhdella vesisuihkulla.
Sipulit kuivataan ilmavassa, sateilta suojassa olevassa paikassa. Kuivumiseen kuluu noin kuukausi. Kaupunkilainen joutuu useimmiten kuivaamaan sipulinsa huonetiloissa, sanomalehtipaperille levitettynä. Nopea kuivuminen on aina eduksi sipulien laadulle.
Kuivista sipuleista varsi typistetään noin kolmesenttiseksi ja juuret leikataan tyngiksi.
Tuleentuneet ja hyvin kuivuneet talvivalkosipulit säilyvät huoneenlämmössä hyvinä verkko- tai paperipussissa kuukausia. Paras säilytyspaikka on kuitenkin viileä, kuiva ja ilmava tila, jonka lämpötila on noin +2 astetta.

Katso, kuinka valkosipulia letitetään täältä.

ITUSILMUISTA VALKOSIPULIA

Suurimpia itusilmuja kannattaa käyttää lisäykseen.
Ne kylvetään syksyllä vakoon parin sentin syvyyteen ja välein.
Maa-, lannoite- ja kasteluvaatimukset ovat samat kuin kynsistä istutettavilla.
Seuraavana kesänä niistä kehittyy retiisin kokoisia, pyöreitä, jakautumattomia, ns. solo -sipuleita.
Ne korjataan syksyllä, kuivataan ja istutetaan samalla tavoin kuin kynsistä istutettavat.
Hoito ja korjuu toistuu edellisen kesän kaltaisena.
Nyt, kolmantena kasvukautena sipulin tulisi olla jakautunut kynsiin. Tälle kannalle voisi antaa vaikka oman nimensä.
Ensimmäisenä vuonna kukkavarteen kehittyvät itusilmut. Toisena vuonna itusilmuista kehittyy pyöreä, pullea pikkusipuli ja kolmantena kasvukautena siitä kasvaa kynsiin jakautunut tuttu talvivalkosipuli.