Hyötykasviyhdistys
Humulus lupulus
Monivuotinen. Hamppukasveihin kuuluva köynnös. Kotoisin Euraasiasta, mutta löytyy Suomestakin harvinaisena luonnonvaraisena Etelä- ja Keski-Suomen ranta- ja puronvarsilehdoista. Aikoinaan Ruotsi-Suomessa yksi tärkeimmistä viljelykasveista. Viljely oli pakollista 1700 luvun lain mukaan, jossa määrättiin, että kaikissa taloissa tuli olla humalisto. Laki oli voimassa aina vuoteen 1915 saakka. Alun perin Euroopassa germaanit keksivät laittaa humalaa oluen mausteeksi 800 -luvulla. Laji on kaksikotinen, eli emi- ja hedekukat ovat eri yksilöissä. Kun halutaan humalankäpyjä tuottava emiyksilö, humalaa lisätään kasvullisesti juuripistokkaista. Humala on ollut tärkeä lääkekasvi hermostollisiin vaivoihin. Kukkii heinä-elokuussa.
1g = 250 siementä.
Viljely: Syyskylvö mahdollinen tai siementen kylmäkäsittely 6-8 viikkoa. Itää n. 25-30 päivässä. Kylvö noin puolen sentin syvyyteen hyvään kylvömultaan tai suoraan kasvupaikalle. Viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla melko vaatimattomissakin oloissa, mutta menestyy parhaiten multavassa hyvin läpäisevässä maassa.Humalan maanpäälliset osat kuihtuvat perennojen tapaan syksyllä. Tarvitsee hyvän tuen, sillä kasvaa noin 7 metriseksi.
Käyttö: Humala on kaunis koristekasvi. Emitähkistä voi tehdä rauhoittavaa teetä tai käyttää niitä oluen maustamiseen.
