idatys_uusi2

SIEMENISSÄ ON ITUA

Kuka tahansa osaa idättää ja kasvattaa versoja vähällä vaivalla ja rahalla. Muuta ei tarvitse kuin siemeniä, isohko lasipurkki, harsokangas, pikku tarjotin, muovinpala ja tietysti lämpöä, happea ja kosteutta. Talvella versonkasvatuksessa lisävalo on tarpeen. Idätetty siemen on ravintoarvoltaan paljon arvokkaampi kuin pelkkä siemenIdättäminen on erittäin halpaa ruoan jalostamista. Idut ovat ihanneruokaa, niitä voi syödä suuret määrät, niissä on vähän energiaa, mutta kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet.

Idättäminen on siementen saattamista eloon niiden normaalista olosuhteesta poikkeavissa olosuhteissa. Tutkijoiden mukaan tulokseksi saadaan täysipainoista, täydellista ravintoa niin ihmisille kuin eläimillekin.

MIKSI IDÄTTÄISIN?
Siemen on kasvin tapa jatkaa sukua. Se sisältää kasvin aiheet ja kasvuun tarvittavat ravintoaineet. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että siemen sellaisenaan on sopimatonta ravintoa. Ravintoaineet, valkuainen, tärkkelys ynnä muut ovat ikään kuin kuolleessa olotilassa. Vasta kosteus ja lämpö herättävät kuivan siemenen ja aineiden muuttuminen alkaa.

Ituasteelle ehdittyään kasviaihe on runsaimmillaan elämää, myös ihmisen käyttöön sopivia vitamiineja, kivennäisaineita,  valkuaista ja sokeria.  Jo pelkkä liotus muuttaa esimerkiksi viljanjyvien koostumuksen ihmiselle paremmin sopivaan muotoon. Siksipä paras leipä saadaan pitkään liotetuista ja mieluummin idätetyistä jyvistä leivotusta leivästä, joka paistetaan alhaisessa lämpötilassa tai kuivataan.

RAVINTOKOOSTUMUS
Iduissa on kaikki ihmisen tarvitsemat ravintoaineet. Idätettyjen siementen proteiinipitoisuus kohoaa. Lisäksi ituihin muodostoo elimistölle välttämättömiä aminohappoja. Kuivissa siemenissä on vain vähän tai ei ollenkaan C-vitamiinia. Itäneessä siemenessä C-vitamiinin määrä moninkertaistuu, entsyymit lisääntyvät ja varsinkin B1-vitamiinia iduissa on runsaasti. Myös B12-vitamiinia on ihmisellekin riittävä määrä. Vehnän iduissa olevan B17-vitamiinin oletetaan torjuvan syöpää. Lisäksi idut takaavat A-, E- ja D-vitamiinien saannin. Esimerkiksi 100 grammassa sinimailasen ituja on 1040 kansainvälistä yksikköä D-vitamiinia, kun päivätarve on noin 400 ky.

HALPAA JA TURVALLISTA RUOKAA
Idätetyt siemenet ovat paitsi halpaa myös turvallista ruokaa. Ruokakustannukset alenevat, ruoka on puhdasta ja saasteetonta. Terveys kohentuu kaikin tavoin itudieetille siirryttäessä ja jopa silloin, kun ituja käytetään muun ravinnon lisänä. Reuma- ja munuaissairaat, suoliston vaivoista ja verisuonten kalkkeutumisesta kärsivät sekä syöpää sairastavat hyötyvät itujen runsaasta käytöstä. Laihduttajille idut ovat ihanteellista ruokaa, sillä itujen kalorimäärä on alhainen. Imettävät äidit voivat tehostaa maidontuotantoaan syömällä ituja.

MITÄ KAIKKEA VOI IDÄTTÄÄ?
Lähes kaikkia myrkyttömiä siemeniä voi idättää ravinnoksi. Esittelemme tässä muutamia tärkeimpiä:

AURINGONKUKANSIEMENET
Auringonkukansiemeniä on käytetty ravinnoksi jo pitkään. Ravintoarvoltaan ne ovat kaikkein arvokkaimpia. Niiden valkuaispitoisuus on 50%, jolloin proteiinien päivittäinen tarve tulee tyydytetyksi 4-5 ruokalusikallisella. Siemenet sisältävät hyvälaatuisia öljyjä, lesitiiniä, B-, E ja D-vitamiineja, jodia, kaliumia, kalsiumia, koliinia, kuparia, magnesiumia, mangaania, rautaa ja sinkkiä huomattavan paljon. Auringonkukansiemeniä on käytetty tupakanvierotuslääkkeenä. Aina kun tekee mieli polttaa savuke, ota taskusta muutama auringonkukansiemen ja pureskele huolellisesti. Tupakanhimo kuulemma häviää!

Auringonkukansiemenille riittää pelkkä liotus (6-24 tuntia). Valmistetaan vain päivän annos kerrallaan. Pitempään säilyttäessä maku muuttuu kitkeräksi ja lisäksi ne pilaantuvat herkästi.

 HERNE
Herne on hyvä valkuaislähde, mutta se on idätettynäkin vaikeasti sulava. Idätysaika on noin 1-2 vuorokautta.

LINSSI
Linssi on kotoisin Keski-Aasiasta. Siellä se on ollut jokapäiväistä ruokaa vuosituhansien ajan. Linssejä on useita eri lajeja. Kaikkia kuorimattomia linssejä voi idättää. Idätetyissä linsseissä on A-, B- ja C-vitamiineja, valkuaisaineita ja runsaasti fosforia, kalsiumia ja rautaa. Idätetty linssi on maukas ja täyttävä. Päiväsuositus 1-2 dl. Idätysaika on noin 2-3 vuorokautta.

MUNG-PAPU
Mung-papu on ehkä tavallisin idätettävistä siemenistä. Kiinassa sitä on käytetty lääkkeenä ja ruoka-aineena tuhansia vuosia. Itujen ravintosisältö on monipuolinen. Niissä on runsaasti valkuaisaineita, C- ja E-vitamiineja sekä kivennäisaineita. Jos haluaa suoria, suuria ja rapeita ituja, on ne idätettävä painon alla. Idut jatkavat kasvuaan jääkaapissa, tosin hitaammin. Siksi ne on hyvä siirtää viileeään keskenkasvuisina. Idut kylvetetään ja itämättömät siemenet kerätään pois. Päiväannossuositus on 1-2 dl ja idätysaika noin 3-4 vuorokautta.

PERSIANAPILA
Persianapila tunnetaan myös tuoksuapila-nimellä. Se sisältää runsaasti A- ja C-vitamiinia sekä hivenaineita. Maku on mieto ja ulkonäkö muistuttaa erehdyttävästi sinimailasta. Idätysaika on 3-4 vuorokautta. Päiväannokseksi suositellaan ½ dl.

SARVIAPILA
Pohjois-Afrikasta ja Keski-Aasiasta kotoisin olevan sarviapilan siemen on curryn makuinen ja kirpeä. Silllä on kehoa puhdistava vaikutus. Tulehdustautien iskiessä se on oivallista ravintoa. Se sisältää runsaasti rautaa, karoteenia ja valkuaisaineita. Päiväannokseksi suositellaan 2-3 rkl ja idätysaika on noin 3-4 vuorokautta.

SEESAMINSIEMEN
Seesaminsiemen on todennäköisesti vanhin ihmisen käyttämä siemen. Seesami on trooppinen ruoho, jota viljellään etenkin Intiassa ja Kiinassa. Siemenet maistuvat pähkinäiseltä. Kalsiumin lähteenä siemenet ovat erinomaisia. Niissä on myös runsaasti valkuaisaineita, arvokkaita öljyjä, fosforia, kaliumia, rasvaliukoisia A- ja E-vitamiineja sekä useita B-ryhmän vitamiineja. Idättämiseen käytetään tummia, kuorimattomia siemeniä. Pelkkä liotus (6-24 tuntia) riittää, muuten siemenet tulevat hyvin kitkeriksi. Ruoansulatuksen parantamiseksi siemenet on pureskeltava hyvin. Päiväannokseksi suositellaan ½ dl.

SINIMAILANEN
Pohjois-Afrikasta kotoisin oleva sinimailanen eli alfalfa on tunnettu ravintokasvina hyvin kauan. Kiinaan kasvi vietiin jo 2000 vuotta sitten. Al-fal-fa on arabiaa ja tarkoittaa ”kaikkien ruokien isää”. Pohjois-Euroopassa ja Englannissa sinimailanen tuli tunnetuksi vasta 1600-luvulla. Sille annettiin nimi lucerne, ”lamppu”, mikä viitannee siementen pinnan kirkkauteen. Ravintoarvoiltaan se on monipuolinen. Siinä on A-, B-, C-, D-, E-, F-, K- ja U-vitamiineja, kaikki kivennäisaineet ja valkuaisaineita. Sitä käytetään estämään kolesterolin imeytymistä, ruokahaluttomuuteen, diabetekseen, kilpirauhasen vajaatoimintaan sekä joskus astmaan, heinänuhaan ja reumaattisiin vaivoihin. Sitä ei syyttä kutsuta ”itujen kuninkaaksi”. Päiväannossuositus 2-3 dl. Idätysaika noin 4-5 vuorokautta.

VIHANNESKRASSI
Vihanneskrassi on kotoisin Länsi-Aasiasta. Pippurimainen maku johtuu krassikasvien sinappiöljystä. Siinä on runsaasti C-vitamiinia sekä antibiootin kaltaisia aineita, jotka ehkäisevät ja parantavat tulehduksia. Viattomien vilustumissairauksien omahoidossa se on hyvä lääke. Vihanneskrassi vilkastuttaa myös munuaisten toimintaa. Siementen pureskelu sellaisenaan vaikuttaa lääkitsevästi. Idätysaika noin 3-4 vuorokautta.

VEHNÄ JA RUIS
Viljoista idätykseen soveltuvat ainoastaan vehnä ja ruis. Päiväannokseksi suositellaan 1-2 dl. Niille riittää 1-2 vuorokauden idätys. Pitempään idätetyt siemenet maistuvat liian imeliltä.

NÄIN IDÄTETÄÄN

Tarvikkeet

Kaupoissa on monenlaisia idätysastioita. Halvin ja paras astia on lasipurkki. Lisäksi tarvitaan harsokangas, kumilenkki ja purkin kansi myöhempää säilytystä varten. Idättäminen onnistuu tavallisessa huoneenlämpötilassa. Lämpimässä idut kasvavat nopeasti, viileässä taas hitaammin.

Liotus

Siemeniä on ensin liotettava: vettä neljä osaa, siemeniä yksi osa. Vesijohtovesi ei ole parasta mahdollista liotukseen, koska siinä olevat puhdistuskemikaalit saattavat heikentää siementen itävyyttä. Jos ei ole kaivo- tai lähdevettä saatavilla liotusveden voi ensin keittää ja antaa seistä hapettumassa avoimessa astiassa.

Suuria siemeniä liotetaan noin 12 tuntia, pienempiä 5-6 tuntia. Liotuksen jälkeen vesi kaadetaan pois. Sitä ei saa juoda, mutta sen voi käyttää kukkien kasteluun.

Idättäminen

Siemenet kaadetaan lasipurkkiin ja purkin suulle laitetaan tyllikangas, joka kiristetään paikalleen kuminauhalla. Meillä suomalaisilla on astiankuivauskaappimme, mikä soveltuu pimeänä paikkana erinoaisesti idättämiseen. Purkki laitetaan vinosti suu alaspäin ritilälle. Ylimääräinen vesi valuu pois ja siemenet saavat ilmaa.

Kylvetys

Sinimailasen ja mung-pavun idut kylvetetään niiden valmistuttua. Idut pannaan suureen kulhoon ja väljään  veteen. Pinnalle nousevat kuoret kerätään pois. Siemenkuoret voi myös valuttaa reunan yli. Kylvetyksen jälkeen idut laitetaan takaisin pestyyn lasipurkkiin. Niitä viherrytetään vuorokausi päivänvalossa, ei kuitenkaan suoranaisessa auringonpaisteessa. Toimenpiteessä ituihin muodostuu ravintorikasta lehtivihreää eli klorofylliä.

Itujen säilytys

Valmiita ituja säilytetään kannellisessa astiassa jääkaapissa. Parhaimmillaan ne ovat heti valmistumisen jälkeen. Säilyvyys on viikon verran; kylmäsäilytyksen aikana niitä ei tarvitse huuhdella. Paras tapa on tehdä vain pieniä määriä kerrallaan, niin että aina on tuoreita ituja saatavilla.

NÄIN KASVATETAAN VERSOJA

Ravinto-opillisesti versot ovat erittäin terveellisiä. Ne sisältävät runsaasti entsyymejä, vitamiineja, kivennäisaineita ja lehtivihreää. Pimeänä vuodenaikana niistä saa voimaa ja piristystä jaksamiseen.

 

Tarvikkeet

Tarvitaan hyvää multaa, mieluiten luonnonmukaisesti tuotettua tai kalkittua turvetta. Kasvatusalustaksi käy reunallinen tarjotin tai muu laakea astia. Mustaa ja kirkasta muovia peittämiseen. Kastelu käy parhaiten suihkepullon avulla. Huhtikuuhun asti tarvitaan lisävaloa. Sitä saadaan erityisistä kasvilampuista, loisteputkivalaisimista ja energialampuista.

Kasvatus

Siemeniä liotetaan lasipurkissa yön yli, isoja kannattaa liottaa vuorokausi. Liotusveden ja siemenien suhde on siemeniä yksi osa, vettä neljä osaa. Liotuksen jälkeen siemenet huuhdellaan tiheäverkkoisessa siivilässä. Jos halutaan nopeuttaa kasvua, siemeniä voidaan idättää lasipurkissa vuorokauden verran idätysohjeen mukaan. Tämän jälkeen siemenet kylvetän laakeaan reunalliseen astiaan, johon on laitettu kosteaa multaa parin senttimetrin verran tasaiseksi kerrokseksi. Kastele suihkepullon avulla kylvös perusteellisesti. Siementen päälle ei laiteta multaa, vaan kylvös peitetään pimeäksi mustan, rei’itetyn muovin avulla ja pidetään lämpimässä paikassa. Jos siemenet on idätetty jo noin 2-3 vuorokauden kuluttua, oraat nousevat pintaan ja nostavat peitettä ylös. Poista peite ja nosta viljelmä valoon. Tasainen kosteus on onnistuneen kasvun edellytys. Liika märkyys on kuitenkin pahasta sillä juuriston on saatava happea. Noin viikon sisällä (olosuhteista riippuen) versot ovat syöntikelpoisia.

Käyttö

Versot leikataan saksilla ja huuhdellaan lävikössä. Ne voi syödä sellaisenaan, lisätä lämpimiin ruokiin, salaatteihin tai voileivän päälle. Niillä voi myös koristella aterioita. Versot ovat parhaimmillaan nuorina, sirkkalehtiasteella. Kun ne alkavat kasvattaa varsinaisia lehtiä, maku heikkenee. Eli ei kannata kasvattaa liian suuria määriä kerrallaan. Leikkaamisen jälkeen versot eivät enää jaksa kasvattaa uutta satoa, vaan kasvusto multineen heitetään kompostiroskiin.

Tässä tärkeimpiä kasveja versokasvatukseen:

AURINGONKUKKA, mieto ja rapea

DAIKONRETIISI, kirpakan mausteinen

HERNE, mieto, mehukas ja koristeellinen

MANGOLDI, terveellinen ja kaunis, maistuu punajuurelta

PARSAKAALI, hyvin terveellinen

PUNAJUURI, terveellinen ja kaunis

RETIISI, kirpakan mausteinen

RETIKKA, kirpakan mausteinen

SINAPPIKAALI ELI RUCOLA, kirpakan pähkinäinen

VIHANNESKRASSI, kirpakan mausteinen, luonnon antibiootti

SANGO, kirpakka ja värikäs

RESEPTEJÄ

 Tuoremysli

½ dl idätettyä vehnää

1 tl liotettuja luumuja (rusinoita, taateleita, viikunoita)

1 rkl kuorittuja ja liotettuja auringonkukansiemeniä

1 tl idätettyjä vihreitä linssejä

1 hedelmä (omena, banaani, päärynä)

  • Kuori hedelmä ja leikkaa paloiksi. Lisää päälle siemensekoitus. Pureskele huolellisesti!

Aamupuuro

2 dl idätettyä vehnää

½ l lähdevettä

½ dl liotettuja luumuja (rusinoita, taateleita, viikunoita) tai 1 banaani

  • Jauha kaikki ainekset tehosekoittumessa, hedelmät liotusvesineen. Lisää vettä tarpeen mukaan.

Itujuoma, kaksi annosta

3 dl vehnänituja

3 dl vettä

1 tl merileväjauhetta

  • Sekoita tehosekoittimessa idut ja puolet vesimäärästä
  • Lisää loppu vesi ja mausta merileväjauheella