Hyötykasviyhdistys
Brassica oleracea Sabellica-ryhmä
Vanhimpia Pohjolassa viljeltyjä kaalilajeja. Pyramideista
tehdyt löydöt kertovat, että sitä on
käytetty jo muinaisessa Egyptissä sekä ravintona
että koristeena. Viljellyistä vihanneksista
yksi ravintorikkaimmista: sisältää runsaasti A-,
B- ja C-vitamiinia ja rautaa. Lehtien makeus
kasvaa kylmän vaikutuksesta. Tauteja ja tuholaisia
esiintyy selvästi vähemmän kuin muilla
kaalilajeilla. 1g = n. 200-300 siementä.
Korjuu: Lehdet poimitaan nuorina aloittamalla korjuu alhaalta päin.
Säilytys: Voidaan pakastaa tai kuivata. Kuivattaessa lehtiruoti poistetaan. Hyväkuntoista
lehtisatoa voidaan varastoida jonkin aikaa tuoreena, kun lämpötila on 0 (tai–2) astetta ja suhteellinen kosteus noin 95%.
Käyttö: Voidaan käyttää pitkin kesää tuoreena salaateissa tai keitettynä lämpimissä ruoissa.
Esikasvatus huhtikuun puolivälissä tai
etelässä avomaakylvö toukokuussa. Viihtyy ravinteikkaassa,
hyvässä puutarhamaassa. Taimiväli
40x50cm. Kasvun alussa runsas kastelu.
Kasvaa viileässä hyvin ja kestää korkeitakin
lämpötiloja, mutta yli 30 asteessa kasvu tyrehtyy.
Kestää pakkasta jopa -10-15 astetta. Voidaan
korjata lumen altakin, mikäli jänikset tai
kanit ovat jotain jättäneet. Kateviljely on hyväksi!
Salvia on hyvä kumppanuuskasvi. 1 g = n.
200-300 siementä.
Vanha lajike. Kauniin vihreät lehdet voimakkaan sammalpoimuiset ja erinomaisen makuiset.
Biodynaaminen siemen
Näyttävä, kylmänkestävä lajike, jolla karhean kiharainen, vihreästä sinipunaiseen vivahtava lehdistö.
Biodynaaminen siemen
Tunnettu jo ennen vuotta 1885. Toinen nimi ”Ragged Jack”. Todennäköisesti miedoin ja mehukkain lajike. Korkeus n. 50–60 cm. Lehdet harmahtavan vihreitä, hieman aaltomaisia. Reuna hammastaa voimakkaasti. Lehtiruodit ja -suonet violetteja. Nuoria lehtiä voi laittaa salaattiin.