Nauris

Majrova

Brassica rapa

Kv. viljellään yksivuotisena. Kaskinauris on tunnettu Euroopassa jo 4000 vuotta. Voi viljellä Lappia myöten. Syötävä osa muodostunut turvonneesta pääjuuresta ja alkeisvarresta. Luultavasti Suomen vanhin viljelykasvi, jota viljeltiin ohran ohella. Nauris-sanaa ei ole lainattu muista kielistä. Nauriit jaetaan varhais- eli kesänauriisiin ja talvinauriisiin eli kaskinauriisiin. Useat kannat ovat risteytyneet keskenään tai turnipsin kanssa. Kaskinauriista tunnetaan Kainuussa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa kantoja, jotka on nimetty viljelijänsä tai paikkakunnan mukaan. Meidän kantamme on ‘Enon kantaa’, viljelijänä Kauko Heiskanen. Pohjoismaiden geenipankki sai 1980-luvun alussa Suomesta talteen parikymmentä kantaa.

Naurismaaksi sopii kosteuden säilyttävä, hiekkainen savi- tai multamaa, joka ei ole hapan, pH n. 5.5-7. pH:n ollessa yli 7, vältytään möhöjuurelta. Maa ei saa olla vasta lannoitettua, jolloin erilaiset tuholaiset ovat kiusana ja nauriista tulee pahanmakuisia, karvaita. Pari vuotta aikaisemmin hevosenlannalla lannoitettu kasvualusta antaa maukkaimmat nauriit. Ensimmäinen kylvö tehdään pari viikkoa ennen juhannusta, toinen viikon kuluttua 1-2cm:n syvyyteen. Itää nopeasti 4-7vrk:ssa. Ennen vanhaan siemenet ’töpeksittiin’ eli siemenet laitettiin suuhun ja syljettiin multaan, jolloin ne samalla kostuivat ja itäminen oli varmempaa. Harvennetaan 10cm välein, riviväli 20-30cm. Pienten taimien päivittäinen kastelu suojelee niitä maa- kirpuilta, myös tuhkan ripottelu taimien päälle auttaa. Ruohokate pikkutaimien ympärillä estää myös kirppujen tuhot. Harso estää parhaiten kaalikärpäsen ja muiden lentävien tuholaisten iskun kasvustoon. Möhöjuurta kalkitsemisen lisäksi voi välttää vaihtamalla kasvupaikkaa vuosittain. Satoa saadaan noin kahden kuukauden kuluttua kylvöstä. Kaskinaurista viljeltäessä kaski kaadettiin juhannuksen jälkeen ja poltettiin seuraavana kesänä. Nykyajan kaskeksi poltetaan risukasa, jonka tuhka levitetään ja sen jäähdyttyä kylvetään siemen.

Nauriit korjataan tennispallon kokoisina. Ei säily niin hyvin kuin sukulaisensa lanttu. Käyttö: Hyvänmakuinen, makea juures joko tuoreena nautittavaksi tai kypsennettynä muhennoksiin,  patoihin,  keittoihin  tai  vaikka  leivänpäällysteeksi pula-ajan tapaan.

Valitse näistä:


’PETROWSKi’ 1075

Kullankeltainen, nopeakasvuinen nauris, jolla on hyvä varastokestävyys. Tasainen päältä, syvä kruunuosa.

Biodynaaminen siemen

 

3,00€

Annos noin 3 g
    1206_Turnip_Purple_Top_Milan
’PURPLE TOP MILAN’ 1206

Tunnettu lajike vuodelta 1880 on edelleen yksi viljellyimmistä nauriista. Litteänpyöreän, sileäkuorisen juuriosan yläosa purppuranpunainen, alaosa valkoien. Voimakaskasvuinen ja terve. Säilyy kellarissa muutamia kuukausia. Käytetty hapatukseenkin.

 

2,20€

Annos noin 1700 siementä
    1094_lumipallo
”LUMIPALLO” 1094

Lajike vuodelta 1856. Voimakaskasvuinen nauris. Juuret sileitä, valkoisia ja pyöreitä, joskus hieman litteähköjä. Nopeakasvuinen, kasvuaika n. 60 vrk. Maku mieto ja makea.

 

1,80€

Annos noin 1700 siementä
”KULTAPALLO” 1092

Lajike vuodelta 1859. Juuret pyöreitä, sileitä ja kauniin kullankeltaisia. Malto vaaleankeltainen, mehukas ja makea. Kasvuaika n. 60 vrk. Varastointikestävyys parempi kuin muilla lajikkeilla.

Luomusiemen

 

2,50€

Annos noin 3 g
KASKINAURIS, ‘Enon kanta’ 1091

Tunnettu maatiaislajike  Pohjois-Karjalasta. Violetti-, kelta- ja kirjavakuorisia. Perinteisiä käyttötapoja ovat haudukkaat, naurispuuro ja tuorekäyttö. Moderneja käyttötapoja taas kuivatut naurislastut.

 

2,20€

Annos noin 5 g