Hyötykasviyhdistys
Solanum lycopersicum
Kotoisin Etelä-Amerikasta. Tuotu Eurooppaan 1500-luvulla. Aluksi sitä kasvatettiin koristekasvina. Vasta 1800-luvulla sitä uskallettiin syödä. Suomessa kasvatus on aloitettu 1900-luvun alussa. Nykyisin se on yksi suosituimmista vihanneksista. Ketsuppi on taas maailman suosituin mauste. Ennen vanhaan uskottiin, että tomaatti saa lemmen leiskumaan. Sitä kutsuttiinkin lemmenomenaksi. Tomaatin vihreissä osissa on lyhyitä rauhaskarvoja, joista johtuu kasville ominainen tuoksu. Hedelmät sisältävät karoteenia ja lykopeenia. 1g = n. 300-350 siementä.
Esikasvatus 7-8 viikkoa ennen ulos istutusta eli maaliskuun puolivälistä huhtikuun alkuun. Itää parhaiten 22-26 asteen lämmössä. Itämisaika 5-10 vrk. Paras viljelylämpötila 18 astetta. Koulitaan 3-4 viikon kuluttua kylvöstä. Uudelleenistutus syvempään. Ennen ulosistutusta muistettava karaista pikkutaimia muutamia tunteja päivässä 8-10 päivän ajan. Tomaatti rakastaa lämpöä ja aurinkoa. Vaatii hyvin lannoitetun, fosforipitoisen ja multavan kasvupaikan, pH 6,0 – 7,0. Liika typpi on pahasta, se huonontaa makua ja lisää alttiutta kasvitauteihin. Huolehditaan tasaisesta kastelusta. Ruohokate on hyväksi. Sivuversoja poistetaan, jos raakileita on paljon. Latvotaan 3-4 tertun yläpuolelta. Hyviä kumppanuuskasveja: sipulit, persilja, basilika, krassi ja porkkana. Ei pidä perunasta, maissista, kaalikasveista, kurkusta eikä fenkolista.
Käytetään tuoreena, mutta voidaan säilöä pakastamalla tai valmistaa siitä esim. ketsuppia. Vihreät pikkutomaatit voi säilöä etikkaliemeen. Tomaatin vihreät osat, lehdet ja varret eivät sovi syötäväksi myrkyllisyytensä takia.
