Hyötykasviyhdistys
Jos kasvu on heikkoa, syy saattaa olla ruokamultakerroksen alla olevassa tiiviissä pohjamaassa. Se saattaa aiheuttaa ongelmia kasvimaalla ja tontilla, jossa on möyrinyt työkoneita. Raskaiden koneiden tiiviistymät säilyvät maasssa vuosikymmeniä, ellei niitä poisteta.
Jos maaperä on liian tiivis, se aiheuttaa harmia kasville ja maaperän toiminnalle. Kovassa maassa vedenläpäisy ja juuriston kasvu on heikkoa.
Pahimmassa tapauksessa kasvimaalla vuorottelee liiallinen kuivuminen ja märkyys. Kova pohjamaa voi myös muodostaa altaan, johon kertyy vettä. Kun pohjamaa saadaan kuohkeaksi ja läpäiseväksi, viljely helpottuu.
1. Tutki maata esimerkiksi keväällä, kun se on kosteaa muttei märkää. Hyväkuntoiseen maahan on helppo painaa lapio tai talikko. Maa myös murentuu helposti pyöreäreunaisiksi muruiksi. Vaakasuuntaiset halkeamat tai kovat kerrokset viittaavat tiivistymiin.
2. Koetinkepillä, esimerkiksi teroitetulla raudoitusraudalla, voi kokeilla löytyykö maasta tiiviitä kerroksia. Hyväkuntoisessa maassa ohuen ja terävän rautatangon saa työnnettyä yhdellä kädellä yli puolen metrin syvyyteen, kun maa on kosteaa.
3. Jos vastaan tulee tiiviitä kerroksia, keppi kannattaa vetää ylös ja katsoa, missä kohdin ne alkavat. Sitten keppi painetaan kerroksista läpi ja katsotaan missä vaiheessa tiivis kerros muuttuu löyhemmäksi.
Jos tiivis kerros on vain maan pintaosissa, se voidaan kuohkeuttaa pitkäpiikkisellä talikolla tai niin sanotulla tuplatalikolla (broadfork), jonka terät ovat noin 35-senttiset.
Jos tiivis kerros ulottuu syvälle maahan, voi harkita pintamaan kaivuuta sivuun ja sen jälkeen pohjamaan kuohkeutusta talikolla. Samalla pohjamaa kannattaa muotoilla niin, että vesi valuu pois. Jos pohjamaassa on kuitenkin juuristoa ja lierokäytäviä, 35 sentin kuohkea kerros riittää useimmille viljelykasveille erinomaisesti.
PINTAMAA: eloperäisen aineksen hajotus tapahtuu noin kolmen sentin pintakerroksessa. Pintamaan kevyt möyhiminen ja kasvinjätteiden sekoittaminen lisäävät ilmavuutta ja nopeuttavat eloperäisen aineksen hajoamista. Kateviljelyssä pintakerros on suojassa kuivumiselta, kastumiselta ja kuorettumiselta.
RUOKAMULTA: kasvien juuret ottavat kerroksesta vettä ja ravinteita. Kun alue rauhoitetaan muokkaukselta, vanhat juurikanavat säästyvät. Ne toimivat viemäröintinä ja parantavat kasvualustan kaasujen vaihtoa. Kateviljelyssä tiivistä ruokamultakerrosta voi kuohkeuttaa esimerkiksi talikon piikeillä, jolloin maata ei tarvitse kääntää.
POHJAMAA: ruokamultakerroksen alapuolella. Toimii vesi- ja ravinnevarastona, jonne kasvien juurten toivotaan kasvavan.
Lähde Pähkylä 2/2018
Asiantuntija luomuviljelijä ja tutkija Tuomas Mattila
