Hyötykasviyhdistys
Raphanus sativus var. niger
Kaksivuotinen, viljellään yksivuotisena. Todennäköisesti kotoisin Etu-Aasiasta ja Välimeren alueelta tai Keski-Aasiasta, Intiasta tai Kiinasta. Faaraoiden haudoista on löytynyt retikkaa esittäviä maalauksia. Kreikkalaiset käyttivät sitä kultalautasella kannettavana uhrilahjana, roomalaiset puolestaan heittelivät retikoilla epäsuosittua puhujaa. Suurimmat retikat saattoivat painaa jopa 40-50kg. Keski-Euroopassa se on nykyäänkin hyvin suosittu juures. Maistuu kirpeältä retiisin tapaan, mikä johtuu haihtuvista sinappiöljyistä.
Käytetty yskänlääkkeenä. 1g = n. 90-130 siementä.
Kylvö avomaalle 1-2cm syvyyteen. Varastoitavat retikat kylvetään vasta heinäkuussa, mutta kesällä syötävät mahdollisimman aikaisin
keväällä. Taimiväli 10-15 cm, riviväli 35-50 cm. Vaatii hyvin muokatun maan, johon sekoitettu hiekkaa, pH 5,6- 7,0. Kasteltava runsaasti kuivina jaksoina. Vältettävä liiallista typpilannoitusta nitraattivaaran vuoksi. Boorin puutos ilmenee mallon lasittumisena ja kuoren halkeamina.
Ristikukkaisten taudit ja tuholaiset vaivaavat myös retikkaa.
Pyöreähköt retikat korjataan tennispallon kokoisina, pitkät taas silloin, kun kaulan halkaisija on n. 5cm. Retikka kestää muutaman pakkasasteen. Varastoidaan porkkanan tapaan.
Voimakkaan ruusunpunainen malto ja kaksivärinen kuori, jossa kirkkaanvihreää ja valkoista. Suurikokoinen mukula on kauniin pyöreä.
Vanha, pyöreä lajike vuodelta 1783. Kuori musta, malto valkea. Maistuu mukavan kirpeältä. Hyvä varastointikestävyys. Myöhäinen kylvö kukinnan välttämiseksi.
Luomusiemen