Kompostointi

Hyvin hoidetun kompostin tuottama multa on arvokas maanparannusaine, joka ylläpitää maan kasvukuntoa ja siten tuottaa hyviä satoja.

MITÄ KOMPOSTI VAATII?

Toimiva komposti tarvitsee ilmaa, kosteutta, lämpöä ja riittävästi ravinteita. Paras ratkaisu on kaksiosainen komposti. Kun aloitetaan uusi komposti, pohjalle laitetaan ilmavuutta antavia ainesosia kuten pilkottuja oksia ja otetaan edellisen vuoden kompostista siemen uuden pohjalle.

PINTAKOMPOSTOINTI

Osa kasvijätteestä kannattaa pintakompostoida eli levittää katteeksi viljelypenkkiin. Vihreä kasvisilppu on arvokas lannoite, joka ehkäisee rikkaruohojen taimettumista.

Voit pintakompostoida rikkaruohot, joissa ei ole itäviä siemeniä tai monivuotisten rikkakasvien eläviä juuria.

MISSÄ VIKA?

KOMPOSTISSA ON MUURAHAISIA: komposti on liian kuiva, kastele ja sekoittele.

KOMPOSTI HAISEE PAHALTA: liian tiivis ja märkä massa.  Sekoittele ja lisää kuiviketta.  Ammoniakin haju johtuu typpipitoisen aineksen liian suuresta määrästä.

KOMPOSTI EI TOIMI KUNNOLLA: lisää typpipitoista jätettä kuten ruohosilppua, lantaa, kompostiherätettä tai ureaa. Syynä voi olla myös kuivuus tai märkyys. Sekoittelu auttaa, lisää märkään massaan kuiviketta, kastele kuivaa.

NÄIN ONNISTUT

Monivuotiset rikkaruohot, kuten juolavehnä, kannattaa tuhota ennen kompostiin laittoa esimerkiksi mustassa jätesäkissä tai kuivattamalla ilmavassa korissa.

Kompostikehikko ja -kasa kannattaa peittää esimerkiksi muovilla, matolla tai oljilla, joka vähentää kosteuden haihtumista ja rikkaruohojen taimettumista.

Kompostoituminen nopeutuu, kun kääntelet massaa talikolla pari kertaa kesässä ja muistaa myös kastella.

Ilmavuutta kompostiin tuovat esimerkiksi kuivat lehdet ja oksasilppu sekä  karkeat kasvijätteet.

Typpilisä nopeuttaa kompostoitumista. Urearakeet, virtsa, kananlanta, ruohosilppu ja nokkoskäyte antavat potkua lehtikompostille, jossa on vähän typpeä.

Pilko varret ja naatit pilkkoa, jotta niiden maatuminen nopeutuu. Varaa kompostin viereen pölkky ja vesuri.