Hyötykasviyhdistys
Brassica napus subsp. napobrassica
Kaksivuotinen. Monessa kielessä maku on antanut nimen lantulle, ruotsiksi se on kålrot ja saksaksi Kohlrübe. Nimet ovat syntyneet paljon ennen kuin tiedettiin mitään lantun risteytymäalku- perästä nauriin, kaalin ja rypsin kanssa. Pohjolassa viljelty 1500-1600-luvulta asti, sitä onkin sanottu Pohjolan appelsiiniksi. Onkin sanottu leikkisästi, että lantulla ja paloviinalla on sama levinneisyysalue: Norja, Ruotsi, Suomi ja Venäjä. Ruotsalaiset tutustuttivat englantilaiset lanttuun 1700-luvulla. Englannin ja ranskan kielessä lantun nimi onkin ’swede’, ruotsalainen. Sitä, että lanttu olisi ruotsalainen alkuperältään, ei ole todistettu. Lantun merkitys Suomen vanhassa maataloudessa oli vähäisempi kuin nauriin. Lantun nimi johdetaan ruotsinkielen sanasta planta eli taimi, koska sen kasvuaika on pitkä ja taimet yleensä esikasvatetaan. Lajikkeet on ryhmitelty kelta- ja valkomaltoisiin. Paksuhko kuori on lajikkeen mukaan kellertävä, ruskean- punertava, vihreä tai violetti.
Viljely: Savimaan kasvi, jota voidaan viljellä hyvin lannoitetussa hiekkamaassakin. Viljely- kierron tulisi olla ainakin neljä vuotta tautien ja tuholaisten torjumiseksi. Boorin puute vaivaa helposti. Puute ilmenee siten, että malto on lasittunut ja siinä on ruskeita laikkuja ja jopa onkaloita. Viihtyy parhaiten kosteassa ilmastossa, vesistöjen lähellä. Kylvö heti yöhallojen mentyä avomaalle sentin syvyyteen tai taimikasvatus (esikasvatusaika noin kolme viikkoa 15-20 asteen lämpötilassa). Voidaan viljellä Lappia myöten. Maan oltava neutraali, pH n. 7. Lannoitetaan luonnonlannalla, kompostilla tai tuoreella ruohosilpulla. Taimiväli 15-20cm, riviväli 40-50cm. Taudeista möhöjuuri vaivaa lanttua eniten. Sitä torjutaan säännöllisellä kalkituksella ja viljelykierrolla. 1g = n. 300-500 siementä.
Korjataan myöhään syksyllä. Naatit listitään ja juuret typistetään.
Kellari tai kylmiö, ideaali lämpötila 0 astetta suhteellisen kosteuden ollessa yli 95%. Käyttö: Raasteena, keitoissa, laatikoissa. Aikaisemmin myös lehtiä on käytetty vihanneksena.
Kauniin pyöreä. Juuriosa vihreäniskainen, alaosa keltainen. Malto kiinteä. Satoisa. Erinomainen varastointikestävyys.
Biodynaaminen siemen
Hartioista ylöspäin violetti lajike, jolla keltainen, makean ja miellyttävän makuinen malto. Satoisa ja terve. Pyöreät juuret painoltaan puolesta kilosta yli killon.
Nopeakasvuinen walesilainen lajike. Möhöjuuren kestävä. Pyöreä, juuriosa violettiniskainen, sileäpintainen alaosa vaaleankeltainen. Runsassatoinen ja kylmänkestävä. Säilyy hyvin kellarissa.
Varasto loppu