Tarharaparperi

Matrabarber

Rheum rhabarbarum (x cultorum)

Kuuluu savikkakasveihin. Ruotsalaisen lääkärin, Peter Jonas Bergiuksen (1730-1790) tiedetään kasvattaneen sitä ensimmäisenä Pohjoismaissa ruoaksi. Sisältää runsaasti orgaani- sia happoja, eniten on omenahappoa, mutta on myös oksaalihappoa, sitruunahappoa ja hiukan etikkahappoa. Oksaalihapon haittoja voi lieventää nauttimalla maitoa syönnin yhteydessä.

Kylmäkäsitellyt siemenet esikasvatetaan maalis-huhtikuussa. Itää 18-asteessa 4-14vrk:ssa. Karaistut taimet istutetaan ulos hallojen mentyä 90cm välein. Viihtyy aurin- gossa ja puolivarjossa sekä suojaisassa paikas- sa. Maan tulee olla runsasmultaista, mielellään hieman savipitoista, vettä läpäisevää ja runsasravinteista, pH: 6,5-7 välillä, kuitenkin vähin- tään 6. Hevosenlanta sopii erinomaisesti. Hyvän sadon saamiseksi on kastelusta huolehdittava. Vuosihoitona aikainen lannoittaminen on tär- keää, koska kasvu alkaa +4 asteen tienoilla. Ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen voi antaa lisälannoitteena nokkoskäytettä. Heinäkuun puolivälin jälkeen ei saa enää lannoittaa, jotta raparperi valmistuisi talveen. Kehittyvät kukka- varret olisi hyvä poistaa. Kauniit kukat kuluttavat kasvin vararavintoa ja vähentävät seuraavan vuoden satoa. Ruodeissa on usein havaittavissa hyytelömäisiä, limaisia pisaroita. ne ovat varsiyökkösen toukkien aiheuttamia. Toukat kai- vautuvat lehtiruoteihin keväällä ja syövät varret ontoiksi. Varsiyökköset viihtyvät heinäkasvustoissa. Siksi läheiset heinikot tulisi  niittää  tai olla istuttamatta raparperia niiden läheisyyteen. Vioittuneet ruodit on hävitettävä.

Yleensä satoa kerätään juhannukseen asti. Van- hentuneisiin lehtiin kertyy sitkeää solukkoa, ja ne muuttuvat puumaisiksi. ruodit nykäistään irti hieman kiertäen. Lehtien keskellä olevaa silmua ei saa vahingoittaa eikä ruoteja pidä katkaista veitsellä, koska leikkauspintaan iskevät helposti erilaiset taudinaiheuttajat. Kaikkia lehtiä ei myöskään saa kerralla poistaa. Ainakin kymmenen on jätettävä keräämään voimia seuraavaa satokautta varten. Piirakoihin, keittoi- hin, kiisseleihin, mehuihin, chatneyhin.

Valitse näistä:


    1286_Rhubarb_Victoria1286_Rhubarb_Victoria2
’VICTORIA’ 1286

Vanha,  tunnettu,  lajike.  Meillä  eniten  viljelty. Saanut  nimensä  Englannin Victoria  kuningattaren mukaan. Nopeakasvuinen, aika aikainen ja runsassatoinen. Varret pitkiä, alaosastaan punertavia.  Maku  erinomainen.  Oksaalihappopitoisuus keskinkertainen. Kukkii ahkerasti.

Kulttuurikasvi

2,20€

Annos noin 50 siementä